maanantai 2. marraskuuta 2015

Kukkamaailman kaunis roisto




Kasveja on julistettu lainsuojattomiksi sillä perusteella, että ne ovat vieraslajeja, ei-alkuperäisiä ja liian helposti leviäviä. Ykköskonnana yleensä mainitaan lupiini.

Helsingin Sanomissa on 2.11.2015 kirjoitus yleismääritteellä Vieraslajit. Artikkelin varsinainen otsikko on Lupiinia yritetään hävittää puutuhkalla.
Mäntsälässä on kaksi koealana toimivaa lupiinikasvustoa, joille levitetään puutuhkaa tarkoituksena muuttaa kasvuympäristöä niin, että lupiini ei enää viihdy siellä. Tarkoituksena on löytää keino tienvarsilla kasvavien lupiinien hävittämiseksi.

Onko lupiini ongelma? On ja ei. Se on levinnyt tienvarsilla laajalle, mutta kotipihoissa se tuskin on ongelma. Meillä oli lupiinia "väärässä" paikassa ja sen hävittäminen onnistui hyvin. Kaivuutyötä se kyllä vaatii. Kasvi ei myöskään leviä, jos se leikataan alas kukinnan jälkeen. Ilmeisesti leikkaaminen tienposkissa laajalla alalla on liian suuritöistä ja mieluummin halutaan muuttaa maata lupiinille sopimattomaksi.

Olen ihmetellyt käsitettä vieraslaji. Mikä on se alkuperäislaji? Siitä ei juuri puhuta. Mistä tiedämme, onko jokin laji täällä alkuperäinen tai kuten sanotaan kotoperäinen?Tuntuu joskus siltä, että monet helposti kasvavat lajit julistetaan vieraiksi. Ollaan varmoja niiden hävittämisestä, mutta ei tiedetä, mitä tulee tilalle.

Hesarin artikkelissa kysyttiin, mitä kasvaa hävitettyjen lupiinien tilalle. Vastaus oli, että varmasti kasvaa jotain. Puutuhkalla käsitellyille alueille kasvaa sen mukaan jotain kalkinsuosijakasveja, mutta artikkelissa ei nimetä ainoatakaan vaihtoehtoa. Eli toivotaan jotain mielenkiintoista, mutta ei tiedetä, mitä. 

Pidän lupiinista, mutta kaikkein mieluimmin valitsisin ojanvarret, joissa kasvaisi ahomansikkaa, kissankäpälää, tervakukkia, monia pieniä hentoja nostalgiakasveja. Niitä löytyi mäen rinteestä, niittyiltä ja peltojen ojista karjatalousaikana. Lupiinin hävitessä voi käydä, että nämä pienet, hennot kasvit kukoistavat hetken, mutta musertuvat nykyisissä tienreunoissa jonkin toisen voimalajin alle, joka leviää lupiinin tilalle. 


4 kommenttia:

  1. Samanlaisia mietteitä on ollut joskus itsellänikin. Kuka viisas sitten tietää, mikä kasvi on mistäkin kotoisin. Varmaan monet lajit joihin suhtaudumme supisuomalaisina ovatkin todellisuudessa jostain muualta alunperin. Silti joskus Pohjois-Suomessa ajellessa on vähän surettanut, kun huomaa miten lupiini alkaa sielläkin vallata tienvierustoja. Kaunista lupiini kuitenkin on, oli sitten niin tai näin.

    VastaaPoista
  2. Lupiini oli mielestäni hieno kaupunkilaisten kasvi, kun olin lapsena kyläilemässä pitsihuvilassa ja näin se siellä pihassa. Nyt lupiini sopii parhaiten vanhalle kaatopaikalle, joka on lenkkitieni lähellä. Tienvierustoissa se on liian voimakas, mutta pelkään, että jonain päivänä sen tilalla on paukkupalsami, joka vahvistuu koko ajan lenkkipolkuni varressa. .

    VastaaPoista
  3. Minäkin tykkään lupiineista ja pihassa ne eivät todellakaan ole mikään ongelma. Monta vuotta yritin vimmalla kasvattaa, mutta aina talvi vei. Kun löysin paremman paikan, niin nyt menestyvät.

    VastaaPoista
  4. Minulla on samanlaisia kokemuksia. Lupiinit eivät viihdy meidän kesämökillämme kuivassa havuvaltaisessa maastossa. Yritin turhaan istuttaa niitä sinne pieneen penkkiin. Sen sijaan omakotitalon tontin vieressä ojassa ne lähtivät kasvuun, vaikka siellä ei ollut paljon multaa

    VastaaPoista